Tarina eräästä jääkiekkoilijasta ja hänen juuriltaan

  Etusivu - startsida - homebage

                 


"Mies näyttää ruotsalaiselta kansakoulunopettajalta, mutta ulkokuori hämää. Pinnan alla on piinkova voittajatyyppi, en vinnarskalle." Näin luonnehti Kaleva jutussaan Nicklas Lasusta Oulun Kärppien ruotsalaisvahvistuksesta. Tuo miehen sukunimi Lasu johdatti minut heti Pohjois-Ruotsiin ja aloin tutkimaan sukutietoja. Kuinka ollakaan löysin Nicklaksen juurille.
Nicklaksen vanhin tunnettu esi-isä oli Lauri Laurinpoika Lasu (Lars Larsson Lasu), eli arkipäivässä ja paikallisten kesken "Lasun Lassi", oli kotoisin Ylitorniolta. Hän muutti 1630-luvulla Junossuvantoon ja perusti sinne Lasun uudistalon. Talon nimi tulee hänen mukaansa - (Lars) Lauri-Lassi-Lasu.
Junossuvannossa aloitettiin malmin louhinta malmikentällä runsas kolme ja puoli vuosisataa sitten, Kaivostoimintaan johtaneen kentän olivat löytäneet suomalaiset paikalliset talonpojat Lauri Laurinpoika Lasu ja Juho (Juntti) Antinpoika (Jöns Andersson Mukka). Näistä talonpojista Juho Antinpoika oli lähtöisin Pellon kylästä Mattilan talosta. Alunperin hän oli syntyisin vanhan pellolaisen verotalon Pellon eli Antin poikia. Juho Antinpoika mainitaan Pellossa Mattilan talon yhteydessä vuosina 1636-1643. Puoliso oli mahdollisesti Anunti Anuntinpoika Kyrön tytär. Mattilan talo oli asutettu Kyrön suvun toimesta ja Juho (Juntti) oli ehkä Kyrön vävy koska hänet mainitaan Mattilan isäntänä. Hän muutti Junossuvantoon ja perusti sinne Mukan uudistalon. Uudistilallinen Junossuvannossa 1644-1660. Malmilöytö johti kaivostoiminnan aloittamiseen pohjoisessa Ruotsissa. Lauri Laurinpoika sai verovapauden loppuelämäkseen malmilöydön ansiosta.
Lauri Laurinpoika oli toimittanut tuon näytteen eteenpäin ja hänen mukanaan metsällä ollut Juho (Juntti) Antinpoika "unohtui" verovapauden myöntäneiltä. Myöhemmin asia korjattiin ja myös Juho (Juntti) Antinpoika sai verovapauden.

Samuli Paulaharju kertoo kirjassaan "Kiveliöitten kansaa":
"Lasun Lassi kierteli metsänpyydössä kaukana Tarrilaisen tienoilla. Ampui hän siellä Rautajoen varsilla oravaa, ja nuoli, rautanokka, lensi - väkevä malminen pahta sitä veti - kauas ja tarttui kiinni kallioon. Kun Lassi meni noutamaan nuolta, hän löysi mustan pahdan, katsoi sitä ja kummasteli, kopsi kiviä kurppaansa ja vei Tornion porvareille kummaksi. Tornion porvarit tulivat, röykyttelivät mustia vuoria ja veivät tiedon sitten Tukholmaan kauppatuttavalleen, Arent Grapelle. Tuli Grape ja rakennutti Rautajoen malmirannoille masuunin."

Näiden talonpoikien maaherralle lähettämän näytteen perusteella paikalle lähetettiin vuorikollegion malminetsijä, joka löydön tehneiden talonpoikien opastuksella vaikeuksien jälkeen, kun malminetsijä joutui jopa "kävelemään suksilla", pääsi vihdoin malmikentälle.
Malminetsijä alkoi tutkia aluetta ja kirjoitti muistiin:
"...aloin pian tutkia aluetta joka puolelta ja löysin niin paljon rautamalmia sekä kalliosta että suurista kivistä, että kauhistuin ja huomasin etten koskaan ollut nähnyt tällaista. Aloin huutaa Jöns Isakssonille ja muille työmiehille, että he tulisivat katsomaan..."
Masuunikylään eli Masugnsbyhyn rakennettiin sitten masuuni ja se oli varmaankin tuon Vallonien kehittämän uuden menetelmän mukainen masuunilaitos. Tämän uudenlaisen masuunin runko oli kokonaan kivestä ja menetelmästä puhuttaessa sitä sanottiin - vallonimellotukseksi.
Köngäsenkosken rannalle rakennettiin pato ja kaksiahjoinen vasara.

Pohjoisen kaivostoiminnan aloittamisesta on on tänään (2018) kulunut 370 vuotta. 1997 vietettiin Masungsbyssä pohjoisen kaivostoiminnan aloittamisen 350-vuotisjuhlia.

Niclas Lasun esivanhempien polku
I
Niclas Tyrone Lasu, Jääkiekkoilija, s. 16.09.1989 Mölndal, Ruotsi
II
Bert Tyrone Lasu, s. 07.12.1966 Mölndal, Ruotsi
Jane Anette Kahnberg, Lasu, s. 27.09.1967 Mölndal, Ruotsi
III
Tage Hjalmar Lasu, s. 18.07.1941 Vittanki, Ruotsi
Gunvor Birgitta Lasu, s. 07.01.1943 Mölndal, Ruotsi
IV
Johan Hjalmar Lasu, Gruvarbetare, s. 14.11.1917 Vittanki, Ruotsi, k. 14.10.1994 Vittanki, Ruotsi
Helmi Maria Kajsa Tornéus, Lasu, s. 10.01.1922 Vittanki, Ruotsi
V
Isak Vilhelm Iisakinpoika Lasu, s. 09.11.1890 Vittanki, Ruotsi, k. 13.09.1952 Vittanki, Ruotsi
Ida Olsson, Lasu, s. 26.03.1877 Pajala, Ruotsi, k. 11.05.1949 Vittanki, Ruotsi
VI
Isak Juhonpoika Lasu, s. 05.08.1857 Pajala, Ruotsi
Brita Johanna Juhontytär Tornéus, Lasu, s. 04.12.1864 Pajala, Ruotsi
VII
Juho Heikki Ollinpoika Lasu, s. 1824 Pajala
Eeva Johanna Iisakintytär Tjäder, Lasu, s. 1827
VIII
Olli Antinpoika Lasu, s. 28.06.1781 Pajala, k. 11.06.1864 Pajala
Greta Hannuntytär Kemi, Lasu, s. 1781 Pajala, k. 03.06.1868 Pajala
IX
Antti Laurinpoika Lasu, s. 1757 Pajala, k. 1815 Pajala
Saara Esaijaksentytär Tyni, Lasu, s. 1749 Pajala, k. 1821 Pajala
X
Lauri Antinpoika Lasu, s. 1724 Pajala, k. 1803 Pajala
Brita Juusontytär Kangonen, Lasu, s. 1736 Pajala
XI
Antti Antinpoika Lasu, s. Pajala, k. Pajala
Maria Laurintytär Mukka, Lasu, s. 1706 Pajala, k. 12.01.1777 Pajala
XII
Antti Mikonpoika Lasu, s. 1660 Pajala, k. 19.05.1740 Pajala
Ingrid Antintytär Pellikka, Lasu, s. 1666, k. 18.11.1742 Pajala
XIII
Mikko Laurinpoika Lasu, s. 1635 Pajala, Junossuvanto, k. 1695 Pajala, Junossuvanto
Brita Juhontytär Mukka, Lasu
XIV
Lauri Laurinpoika Pesu, Lasu, s. 1607 Ylitornio, Alkkula, k. jälkeen 1681 Junossuvanto
Puoliso ei tiedossa

Takaisin