Etusivu - startsida - homebage


Huitaperi - vaara Ylitorniolla
 

Pierre Louis Moreau de Maupertuis lähti Ranskan tiedeakatemian retkikunnan johtajana Lappiin mittaamaan yhden leveysasteen pituutta (astemittaus). Tarkoituksena oli selvittää, onko maapallo navoiltaan litistynyt vai ei. Toinen vastaavanlainen retkikunta lähetettiin päiväntaasajalle nykyisen Ecuadorin valtion alueelle.

Retkikunta suoritti mittauksiaan Tornionlaaksossa vuosina 1736–1737. Mittausten eteläisin piste oli nykyisinkin pystyssä oleva Tornion kirkontorni ja pohjoisin Kittisvaara Pellon kirkonkylällä. Muita pisteitä olivat muun muassa Pullinkivaara nykyisen Ruotsin puoleisen Svansteinin kylällä, Niemivaara Ajankijärven rannalta kohoava vaara Pellon kunnassa sekä Aavasaksanvaara ja Huitaperi Ylitorniolla. Huitaperi on Armassaaren ja Kainuunkylän välillä valtatien no: 21 ja pohjoisen radan itäpuolella sijaitseva 193 m korkea vaara .
Tältä vaaralta näkyivät kaikkien retkikunnan rakentamien eteläpuolisten vaarojen tähtäysmerkit, Tornion kellotapuli, Aavasaksa, Luppiovaaran perusviivamerkki ja Horilankero.

Réginald Outhier kirjoittaa kirjassaan Matka Pohjan perille
Huitaperi 10.7.1736
Kainuunkylässä lepäsimme hiukan ja joimme maitoa, ja kymmenen aikaan lähdimme eteenpäin. Kuljettuamme veneellä vielä puolisen peninkulmaa lähdimme jalkaisin taivaltamaan metsien ja kallioiden halki Huitaperille, jonka laelle saavuimme vasta kello kolme sunnuntaiaamuna. Ensiksi pystytimme teltat päästäksemme suojaan sumulta ja kylmältä sateelta, jota kesti koko päivän. Jouduimme täällä kuten Niva- ja Kaakamavaarallakin etsimään kauan ennen kuin löysimme teltoille sopivat paikat, sillä näiden vaarojen laella on melkein pelkkää louhikkoa.

Mitä tarkoittanee tuo Huitaperi vaaran nimi?
Professori Jouko Vahtola Tornionjokivarren asutusta nimistötutkimuksen pohjalta selvittäessään olettaa Huitaperi nimen lähtömuodon olevan "Hvitaberget" eli suomeksi "Valkeavaara". Vahtola olettaa, että helsinkien heimon ruotsalaisasutus kohtasi suomalaisasutuksen Tornionjoella ja tämän seurauksena mm. Kainuunkylä esiintyy vanhimmissa asiakirjoissa nimellä Helsingeby. Kainuunkylän takamailla on muitakin ruotsalaisperäisiä alunperin berg-loppuisia paikanimiä; mm. Riisperi (Risberget) ´vitsa, varpu,risu`, Uksperi (Oxeberget) ´härkävaara`, Paaksperi (Baakberget) mahdollisesti muinaisruotsin sanasta baak ´merkkituli`.
Vahtolan mukaan siis Huitaperi-nimi ja muutkin seudun ruotsalaisperäiset nimet olisivat vahvistamassa käsitystä skandinaavisen asutuksen kerrallisesta olemassaolosta Kainuunkylän seudulla Tornionjokivarressa.

Ylitornion yhteiskoulun rehtori Elsa Säippä-Keränen on kertonut 1950-luvulla, että nimen alkuperä juontaa vanhan ruotsin sanoista "hvita bär" eli vaaran nimi olisi suoraan suomennettuna "valkoiset marjat".
Mistä moinen nimi? Ylitorniolla on kerrottu marjastajien poimineen Huitaperiltä ja muualtakin Kainuunkylän ympäristöstä vuosien ajan valkoisia puolukoita. Viimeksi Tornionlaakso-lehdessä eräs marjastaja oli kertonut (17.09.2009) poimineensa kymmeniä vuosia valkoisia puolukoita Huitaperiltä ja lähiseudulta.
Näin tässä tapauksessa paikan nimi kertoisi, että seudulla on esiintynyt valkoista puolukkaa iät ja ajat.
Tässäkin tapauksessa nimen alkuperä olisi ruotsalaisperäinen eikä näin ollen kumoaisi tuota Vahtolan olettamusta muinaisen helsinkien heimon asutuksen vaikutuksesta seudun nimistöön. Nimen alkuperäinen merkitys tosin muuttuisi. Molemmat olettamukset tuntuvat loogisilta ja perustelluiltakin!


Takaisin