Etusivu - startsida - homebage


Kuivasjärvet
 

Ainakin oululainen lukija jää miettimään otsikon luettuaan, miksi Kuivasjärvi nimi on kirjoitettu monikossa. Kuivasjärvihän on paikannimi, jota esiintyy maan eripuolilla ja siinä mielessä monikon käyttö olisi perusteltua, mutta tässä kuitenkin on kysymys nimenomaan ja vain oululaisista Kuivasjärvistä.
Tänään Kuivasjärvi, se ainoa oululainen, löytyy tuolta kaupungin pohjoislaidalta. Tuo järvi on myös antanut nimen samannimiselle kaupunginosalle. Järvi laskee Kuivasojan kautta Perämereen.

Tämän tarinani tarkoitus ei kuitenkaan ole kertoa sitä mistä järvi on nimensä saanut. Olisiko ehkä järven mataluus antanut aiheen aikanaan nimeäjille, tai olisiko järvi saanut nimensä ojan alajuoksulla sijainneesta Kuivaksen talosta, tai ehkä päinvastoinkin?
Tarkoitukseni on kertoa niistä kolmesta Kuivasjärvestä, jotka vielä 1800-luvulla olivat olemassa, mutta joita enää on vain tuo yksi, eikä senkään nimi ollut Kuivasjärvi.

Niin oli tosiaan kolme järveä, joista kaikki sisälsivät nimen Kuivasjärvi lisämääreineen.
Pohjoisimpana oli Alakuivasjärvi eli tuo tämän päivän Kuivasjärvi. Nimen määriteosa Ala- johtui siitä, että järvi oli Perämereen laskevista järvistä laskuojan suhteen alimpana.
Toinen järvistä oli nimeltään Iso Kuivasjärvi. Se on tämän päivän järvi, joka tunnetaan Pyykösjärvenä ja sekin on antanut nimen myös kaupunginosalle. Noita kahta järveä yhdistää tänään laskuoja, joka on nimeltään Laholaisoja. !800-luvulla tuolla ojalla ei ole vielä nimeä. Olisiko ymmärrettävä niin, että samannimisiä järviä ylempänäkin yhdisti samanniminen laskuoja eli ts. Kuivasoja ja se vasta myöhemmin sai oman nimensä?
No niin, siis aikojen saatossa Iso Kuivasjärvestä tuli Pyykösjärvi ja aikanaan sen määriteosa Iso, tuli suoraan tuosta järven koosta. Mutta missä olikaan kolmas Kuivasjärvi?

Tuo järvi, vähäisin kaikista kolmesta, oli aikanaan saanut nimen, joka luonnehti sen kokoa noiden kolmen järven joukossa, Vähäkuivasjärvi (Wähä Kuivasjärvi).
Tuo vähäisin Kuivasjärvistä sijaitsi nykyisen Ylä-Siirtolan koilliskulmalla. Ainakin osittain Ruskontie kulkee tuo järven yli. Järven, jota ei tänään enää ole. Järvestä on vielä muistona paikannimi Lamminniitty, joka on löydettävissä ainakin suurempimittakaavaisilta kartoilta. Asemakaavassa alue on puistoa ja puiston nimi on Muurahaispuisto.

Mutta mihin katosi järvi? No, se koki saman kohtalon kuin tuhannet suomalaiset järvet. Tuhansien pikku järvien lailla se piti saada viljelyskäyttöön. Sehän tapahtui siten että kaivettiin kanava Lehmioja, joka tänään kulkee Paulaharjuntien laitaa ja laskee Toppilansalmessa Perämereen. Sinne siis päätyivät Vähäkuivasjärven vedet ja järvi lakkasi olemasta.

Oli vielä neljäskin järvi tai lampi Lapinlampi. Se sijaitsi Nykyisten Alakyläntien ja Raitotien risteyksen seutuvilla ja laski aikanaan Kuivasjärveen, mutta sekin koki kohtalonsa eikä sitäkään enää ole kuten ei ole Kuivasjärveen laskeneita Ahvenlampiakaan.

Näin muuttuu maailma ja nimet ja nimistö mukana.


Takaisin