Etusivu - startsida - homebage


Piimäjärvi


 

Tri. Erik Wahlbergin tutkimuksia selatessani törmäsin tietoon Piimäjärvestä. Tuolloin Per Johansson Lind muuttaa Olkamangista Piimäjärvelle. Mietin ja yritin paikallistaa tuota järveä. Päättelin, että sen täytyy sijaita jossain Olkamangin, Kaartisen, Jarhoisen seuduilla. Yritin etsiä sitä myöskin kartoilta, mutta tuloksetta.
Kerran ollessani kylässä vanhimman veljeni Antin luona Ruotsin Jarhoisessa. Veljeni isännöi yhdessä vaimonsa Ingridin kanssa osaa Mäkitalon tilasta, joka taas on aikoinaan muodostettu Jarhoisen tilasta jaon yhteydessä.
Siinä veljeni luona muistin tuon ongelman Piimäjärvestä, jota en ollut onnistunut paikallistamaan. Kysyin häneltä, että tietääkö hän missä täällä olisi tuon niminen järvi. Veljeni vastasi minulle, että tuossahan se on meidän navetan takana?
"Järvi" oli kyllä vähän liikaa nimeksi tuolle lammelle, joka tuosta navetan takaa paljastui. Tosiaankin Piimäjärvi oli muutaman kymmenen metriä pitkä lampi, jonka laskuoja yhdistää Tornionjokeen. Ingrid kertoi kyllä nuorena jopa soutaneensa tuolla lammella.
Ilmeisesti järvellä asui ainakin Jarhoisen talon poika Taneli Ollinpoika avioiduttuaan 1780-tienoilla Margareta Juhanintytär os. Nivan kanssa Pellon kylästä. Heidän myöhempiä jälkeläisiään on mm. tuo Salomon Adaminpoika Waara, josta olen kirjoittanut näillä sivuilla tuon jutun "Nahkatehtailija Pellosta".
Margareta ja Taneli muuttivat v. 1785 Aapuan kylään, jossa 70-vuotta myöhemmin Salomonkin syntyi.
Margaretan ja Tanelin jälkeen Piimäjärvelle muutti asumaan tuo alussa mainitsemani Pehr Johansson Lind. Hän oli avioitunut v. 1786 kylästä kotoisin olleen Brita Stina Kemin kanssa. Voi olla, että Jarhoisen kylän Lindien suku on heidän jälkeläisiään?
Mutta, mistä tuolle lammelle olisi johdettu tuo nimi Piimäjärvi.
Kesäaikanahan maidon säilyttäminen oli vaikeaa tuolloin, kun vielä kesät olivat aikaa, jolloin lehmät heruivat runsaammin kuin talvisin. Maidosta pyrittiin valmistamaan voita ja hapattamaan piimäksi. Hyvin yleinen tapa tuolloin oli säilyttää noita piimän hapatusastioita, viilipyttyjä esim. viileissä maakellareissa tai kaivoissa. Voisi olettaa, että tuo lampi navetan takana oli myös tarkoitukseen sopiva ja vaivattomampaa oli kantaa piimäastia tuonne talon läheiseen lampeen kuin laskea se kaivoon, josta aina piti vettäkin vintata.
Niinpä tuota lampea alettiin kutsumaan Piimäjärveksi. Paikan nimi - paikan muisti.

Tähän lopuksi  esivanhempien polku Margaretasta ja Tanelista edellä mainittuun Salomon Waaraan.

I
Taneli Ollinpoika Jarhoinen, Aapua, s. 1743 Pajala, Jarhoinen,  k. 03.05.1814 Övertorneå, Aapua
Margareta Juhanintytär Niva, Jarhoinen, s. 15.09.1754 Ylitornio, Pello,  k. 28.12.1829 Övertorneå
II
Maria Tanelintytär Jarhoinen, Waara, s. 02.04.1782 Pajala, Jarhoinen,  k. 07.11.1866 Övertorneå, Aapua
Johan Pekanpoika Satta, Waara, s. 25.06.1782 Pajala, Sattajärvi,  k. 12.12.1864 Övertorneå, Aapua
III
Adam Johansson Waara, s. 1825 Övertorneå, Aapua,  k. 09.04.1884 Övertorneå, Aapua
Anna Kreeta Petterintytär ent.Lind, os. Törngren, Waara, s. 27.09.1815 Turtola, Pello
IV
Salomon Adamsson Waara, s. 18.07.1855 Övertorneå, Aapua,  k. 1926 Janakkala

Takaisin