Palaa takaisin

 


Etusivu - startsida - homebage
Surmansaajo - kaksi kohdetta – kumpi on se oikea?

Elettiin isonvihan synkkiä aikoja. Jostain syystä erityisesti Pohjanmaa oli venäläisten ryöstöretkiin erikoistuneiden kasakoiden kohde. Esimerkiksi Tornioon kasakat tekivät toistakymmentä hävitysretkeä tuon ns. isonvihan aikaan. Kohteeksi joutui myös pohjoisempi Ylitornio ja sitäkin pohjoisemmat kylät. Tammikuun 3. päivänä 1717 tuli kairojen halki 50-päinen kasakkapartio kohteena silloisen Tornionjokilaakson pohjoisten kylien mahdolliset rikkaudet. Osaltaan näiden partioiden ja niiden ryöstelyretkien tarkoitus oli myöskin pyrkiä osoittamaan silloisen ruotsalaisen valtiomahdin voimattomuus. Silloin mainittuna päivänä tuo kasakkapartio tuli Vienan-Karjalasta silloisen Ylitornion suurten järvien viitoittamaa reittiä ryöstämään ja hävittämään paikallisia kyliä. Tuolloin Ylitorniolla arvokkain kohde oli joen länsipuolella sijainnut kirkko ja sen arvoesineet. Kasakat hyökkäsivätkin kirkkoon tavoitellen sen arvoesineitä. Kirkkoherrana oli silloin Johannes Nicolai Tornberg. Johannes oli tuolloin jo 77-vuotias. Hän oli tuon Antti Keksin toisen tunnetun runon kohteen Nicolaus Ulopolitanuksen poika. Kirkkoon hyökänneet kasakat vaativat pappia luovuttamaan kirkon arvoesineet heille. Johannes-pappi ei kuitenkaan kasakoiden vaatimukseen suostunut ja hänet pahoinpideltiin omalla sauvallaan. Tuota sauvaa säilytetään Matarengin kirkossa. Hän kuoli pahoinpitelyn seurauksena kaksi päivää myöhemmin. Tuon samaisen partion uhrina kuoli myöskin tuon peräpohjalaisen runonlaulajan Antti Keksi poika Josef. Tämän tarinan kirjoittaja on taas tuon Josefin Josef-nimisen pojan jälkeläisiä, joka sittemmin avioitui Pellon Eeron taloon.

Ylitorniolta kasakkapartio jatkoi matkaa kohteena pohjoisemmat hävityskohteet ja mahdolliset rikkaudet. Tarina kertoo kasakoiden kohteena olleen Pajalan.

Tuolloin elettiin valtakunnassa sodan aikaa ja kaikki asekuntoiset miehet olivat rintamalla.
Ylitornion Johannes-papin poika Iisak oli tuolloin Köngäsen ruukilla pappina. Iisak poika sai yhdessä reservissä olleen kenttävääpeli Gustav Buchtin kanssa koottua vielä asekuntoisista miehistä vastarintaan valmiin joukon. Molempien kerrotaan myös itse osallistuneen taisteluun, joka syntyi kasakkajoukon palatessa ryöstöretkeltä pohjoisesta.
Kasakkajoukolle järjestettiin väijytys maastollisesti sopivaan paikkaan. Kaikki kasakat surmattiin. Omia kaatui ainoastaan kaksi miestä.

Sekä Suomen että Ruotsin puolella on Juoksengin ja Turtolan alueilla kaksi maastokohdetta nimeltään Surmansaajo. Perimätiedon mukaan saajon nimi juontaisi tuosta paikasta, jossa kasakkapartio kohtasi kohtalonsa.
Ruotsin puoleista Surmansaajo nimistä kohdetta on jopa omittu tuon kasakkapartiolle kohtalokkaan tapahtuman paikaksi.
Uskaltaisin olettaa, että paremmin tuo kohde voisi olla tuo Suomen puolella Turtolan ja Juoksengin välillä kilometrin verran valtatie 21:stä itään oleva pieni saajo nimeltään Surmasaajo.
Luonnollisesti hävitys- ja ryöstömatkalla ollut partio paluumatkallaan pyrki mahdollisimman pian tuonne Ylitornion takaisten vesien johtamalle reitille takaisin Vienaan ja Venäjälle ja tuo nykyisen Suomen puoleinen reitti tuntuisi kyllä perustellummalta kuin koukata jostain Vyönin kautta takaisin Ylitorniolle.

Paikoilla suoritetut tutkimukset voisivat tuoda asiaan varmuuden.

Tarina on julkaistu Tornionlaakso lehdessä 11.11.2010
Palaa takaisin

Palautelomake