Etusivu - startsida - homebage


Tämä on tiettävästi vanhin kuva Salomon Waarasta.
Kuvassa Salomon on
n. 30-vuotias nahkatehtailija

Harva pellolaisista lienee tietoinen Hämeessä Janakkalan Napialan kylässä vaikuttaneesta nahkatehtailija Salomon Adamsson Waarasta s. 1855 ja hänen pellolaisista juuristaan. Tämä eläkeläisen sukututkimusharrastus tarjoaa silloin tällöin aina yllätyksiä, milloin rapakon takaa, milloin lähempää.

Kotisivujeni palautteena sain tässä päivänä muutamana viestin eräältä Salomonin jälkeläisistä. Viestissä kerrottiin olettamus, että sukujuuremme kohtaavat. Asiaa piti tietenkin ryhtyä selvittämään ja yllättäen ilmeni, että sukutiedoistani löytyi Salomon, mutta ei kylläkään mitään tietoja Salomonin myöhemmistä vaiheista.

Salomonin myöhempiä vaiheita selvitellessä joutui toisinaan ihmettelemään miten värikäs ja vaiherikas on mahtanut tuo nuoren miehen tie ollakaan, kun se 25-vuotiaana nahkurimestarina päätyi nahkuriverstaan perustamiseen Janakkalan Napialan kylään.
 

Salomon oli suvun perimätiedon mukaan kotoisin Pellosta (syntynyt Ruotsin puolella Aapuan kylässä) ja saanut nahkurikisällin opin Torniossa ja Oulussa sekä suorittanut nahkurimestarin oikeuden antavan ammattiin perehtymisen Helsingissä.
Salomon oli jo ehtinyt avioitua alle 25-vuotiaana ja muutti sitten nuoren Turusta kotoisin olleen vaimonsa Julian (os. Ölanderin) kanssa 1870-luvun lopulla Napialaan.

Salomom perusti Napialan Eskolan tilalta vuokraamansa ruotusotamiehen torpan paikalle nahkaverstaan 1880. Toimeliaan miehen johtama yritys laajeni ajan myötä tehtaan mitat täyttäväksi. Tehdas oli nimeltään Napialan Nahkatehdas Oy. Tehdasta johtivat Salomonin perilliset toista sataa vuotta, aina vuoteen 1992, jolloin teollinen kehitys johti monien suomalaisten nahkan jalostusta harjoittaneet yritykset samankaltaisiin ratkaisuihin. Esim. Oulussa Åströmin nahkatehdas oli lopettanut jo1970-luvulle tultaessa.

Salomonin kuollessa 1926 oli tehtaan johdossa jo hänen poikansa Oskar Vaara ja tämän jälkeen oli tehtaan johdossa Salomonin pojanpoika, Oskarin poika, Erkki Vaara.

Salomon Waarasta sanottiin, että hänestä uhosi luontainen johtajuus ja käskijän lujuus; lyhyehkö mies, mutta pysty ja ryhdikäs - originelli persoonallisuus, häntä ei aina ymmärretty, mutta kunnioitettiin.

Salomon on kaikesta päätellen ollut melkoinen legenda eläessään. Erityisesti muistetaan hänen joka kesä työväelleen pitämänsä Salomonin päivät, joihin kuului niin torvisoittoa kuin miestä väkevämpää.
Väkevyyttä arvostettiin myös hihassa, - jos joku miehistä pystyi voittamaan ukon väkikartun vedossa, sai hän siitä markan palkinnoksi ja Salomonin päivän päätteeksi laulaa kajautettiin yhdessä.

Salomon oli innokas hevosmies ja vanhemmuuttaan jo pyylevöityneen valkopartaisen tehtailijan pankissa käynnit parivaljakolla Hämeenlinnassa oli myös oma rituaalinsa. Perillä käytiin aina Seurahuoneella, ja siellä tietenkin otettiin myös miestä väkevämpää. Tulomatkalla kajahteli Salomonin mielilaulu Poika oli Pohjan Torniosta. Ehkäpä tuo Salomonin mielilaulu kertoo, että hän oli ylpeä peräpohjalaisista juuristaan ja halusi sen tuoda myös esille laulussaan.

Salomonin isä oli Adam Johansson Waara s. 1825 Ruotsin puoleisessa Aapuan kylässä ja äiti oli Anna Greta os. Törngren s. 1815 todennäköisesti Ruotsin Pellossa. Törngrenithän ovat alun perin pellolainen sotilassuku. Törngrenin sotilastorppa sijaitsi Väylänmukassa eli nykyisessä Ruotsin  puoleisessa Pellossa.

Adam Waaran äidin puoleiset juuret johtavat Jarhoisen, Kaartisen ja Pellon kyliin ja siellä Kaartisen sukuun sekä Pellon Nivan (Kyllin) sukuun. Isän puolelta tullaan Sattajärven ja Kolarin kautta Pellon Kyrön sukuun.

Salomonin äiti oli aikaisemmin ollut aviossa Salomon Ollinpoika Lindin kanssa Olkamangista ja Lindin sukuhan on myös lähtöisin Pellon Nivanpäästä Nivan eli Kyllin talosta. Kahdesta avioliitosta lapsia oli kaikkiaan 11.

Salomonin äiti Anna Greta on Ruotsin väestölaskennassa 1890 kirjattu itsellisenä Ruotsin Pelloon.

Saat kuvan suuremmaksi napauttamalla sitä hiirellä.

PS. Tämä kirjoittamani tarina julkaistiin Tornionlaakso-lehdessä 22.04.2010.

Tästä linkistä pääset Waaran ja Göranssonin sukujen sivuille.
 

Takaisin